Käyn näin talvella paljon jäällä koirien kanssa. Käyn myös joka päivä, ympäri vuoden Kaisaniemen puistossa ja usein Tervasaaressa ja Linnunlaulussa.

Asuin taannoin vuoden Katri Valan puiston reunalla. Kävin 4 kertaa päivässä koiranpentuni kanssa siellä ja myös puiston koira-aitauksessa ellei siellä ollut liian isoja koiria meidän pentumme seuraan.
Sitten tuli uutinen: Puisto restauroidaan ja koirapuisto siirretään sieltä pois. Asiaa perustelleen virkamiehen lausunto oli klassikkoainesta: "Otetaan puisto asukkaiden käyttöön". Mitäs me 1 000 krt vuodessa puistoa käyttävät sitten olemme? Onneksi löytyi fiksuja kaupunkilaisia ja päättäjiä ja koirapuisto sai jäädä.
Sinänsä erittäin kaunis ajatus se oli myös suunnittelijalta, joka ei ehkä vaan ollut koiraihminen: kauniina kesäiltana puisto on pullollaan kaupunkilaisia, jotka tykkäävät nauttia viiniä ystävineen, tyhjentää mäyräkoiran kavereiden kanssa tai katkokävellä kossulle ja nukahtaa puun alle. Tämä piti toki mahdollistaa, sillä puistohetket ihan varmasti valmistavat kaupunkilaisia kylmään talveen ja tekevät kaupungista hauskemman.
Puistot kuuluvat kaikille kaupunkilaisille, ja hyvällä halulla kaikki mahtuvat. Kyllä olis kiva, että meillä jotka käytämme niitä ihan päivittäin, olisi mahdollisuuksia ja mielellään myös lähellä kotia, jotta työpäivän ohella ehtisi kadunreunoilta ja jalkakäytäviltä puistoon. Meitä koiranulkoiluttajia on nimittäin aika paljon.(ja muistetaan ottaa pussi mukaan keräilytarkoituksiin)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Moderoin aina pois asiattomat ja kiroilevat viestit.