Hävettävä täti taloyhtiön toimissa - mutta miksi?

Taloyhtiö on meille kaikille osakeasujille tosi tärkeä. Joillekin se on toki myös painajainen riitoineen. Toisille se on vitsi, jonka toimintaan ei jaksa osallistua.

Olen nyt ollut puolitoista vuotta kohtuukokoisen helsinkiläisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Naisia on hallitusten jäseninä huomattavasti miehiä vähemmän. Miksiköhän? Vuonna 2011 Kiinteistöliiton selvitykseen vastanneista taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajista 72,9 prosenttia oli miehiä, yli 70 prosentissa hallituksista istui miesenemmistö, ja noin viidennes hallituksista koostui pelkästään miehistä.

Minulle nykyinen asuinpaikka Helsingin keskustassa on ollut ensin järkivalinta, jossa asuimme. Minä ja lapset. Mutta kun olin ollut tässä vuosia, kasvattanut lapsia, rakastunut ja löytänyt nykyisen puolison – kaiken tuon tässä samassa talossa - alkoi koti tuntua kodilta. 

Yhtiössämme on tapahtunut asumisemme aikana paljon. Heti muuttomme jälkeen talossa aloitettiin iso peruskorjaus. Putkiremontti, ullakkoasunnot, ison pihakannen korjaus, rappukäytävät, katto, liikehuoneistojen ulkonäkö. Kaikki pantiin uusiksi. Siinä kaiken kaaoksen keskellä perhe eli elämäänsä. Aikaa hurahti pari kolme vuotta. Mutta nyt asumme huippukuntoisessa talossa.

Arvostan kauheasti niitä, jotka ottivat vastuun remontin ajasta. Se on aikamoista itsensä uhraamista. Helpompaa on nyt, mutta kaikenlaista silti tapahtuu.

Seurasin yhtiön asioita alusta saakka ja minusta on hienoa olla pitämässä huolta yhteisestä kiinteistöstämme. Puolitoistasataa erilaista kotia elää elämäänsä ja omistajat tekevät niissä muutoksia. Perheet ostavat ja myyvät asuntoja, korjauksia tarvitsee tehdä.

Kirjoittelen tästä eteenpäin aina silloin tällöin kokemuksista ja sattumuksista taloyhtiössä. Pienenä lisänä muihin tarinoihin elämästäni.