Ukkola, tasa-arvo, sananvapaus

Onpa ollut mielenkiintoista lukea omassa uutisvirrassa keskustelua Sanna Ukkolan kirjoituksesta liittyen siihen, mitä meidän lapsillemme saa tai ei saa opettaa, pakkosyöttää, tarjota pohdittavaksi tai esitellä koulussa. 

Kirjoituksessa pohditaan Luomun, feminismin ja vegaaniuden "aatteiden" opettamisen oikeutusta kouluissa. Moni tuntuu tuohtuneen vääristä aatteista, joita ei toivo lapsilleen pakkosyötettävän. Tunnistan ahdistuksen ja muistelen lapsen 9. luokan yhteiskuntaopin kirjaa, jossa kuvattiin eri

poliittisia suuntauksia kirjoittajan näkökulmasta (aika punainen oli, ja näkemystä tuettiin valokuvilla). Ja uskonnon kirjaa, jossa tehtävänä oli pohtia, miten korkea verotus on sama kuin lähimmäisenrakkaus.

Sitten on vielä ne ihmiset, joiden mielestä lapset valitsevat arvonsa sitten joskus isona. Itse en ymmärrä, miten he voisivat elää "arvottomassa" tyhjiössä ja sitten valita viisaasti. Valitsevat he jopa tapauksessa, vaikka asioista puhuttaisiinkin.


 Parissa ketjussa keskityttiin nollaamaan Ukkolaa. Erilaisin syin.On vähintäänkin surullista tällaisena tasa-arvon aikana pohdiskella (nais)toimittajan kirjoitusta siitä näkökulmasta, kuka on hänen äitinsä tai kenen kanssa hän on nyt muutaman vuoden ollut parisuhteessa. Kysyn, kuinka monesta miehestä olisitte moisia pohtimassa. Kysyn myös, eikö Ukkola ole ollut jo pitkään toimittajana ja noudattanut omaa linjaansa. Toki voisin myös kysyä, miksi Ukkolalla on tuollainen linja, mutta lähinnä jäin pohtimaan tätä jeesustelua.

Olen itse törmännyt tällaiseen ajatteluun mentyäni naimisiin poliittisesti aktiivisen ihmisen kanssa. Sillähän ei ole mitään tekemistä mielipiteitteni kanssa, että olin sitä ennen ollut puolueella töissä, yhdistyksen puheenjohtaja, ammattijärjestön työntekijä, pääsihteeri jne. Kaikki joidenkin parissa kirjoituksessani inhoama teksti liittyi heidän mielessään puolisooni. 

On hyvin tavallista vähentää henkilön sanomisten merkitystä, jos sanoma ei kelpaa, viittaamalla puolisoon. Samalla myös puolisoa tulee syyttäneeksi sellaisista kannanotoista, joita itsenäinen henkilö on kirjoittanut. Suomalaisessa yhteiskunnassa molemmat puolisot ovat itsenäisiä toimijoita. Molemmilla, kuten Ukkolalla ja hänen puolisolla voi olla merkittävät urat. Lisäksi ihmiset hakeutuvat yhteen esim. toisella kierroksella - jopa yli aaterajojen. 

Olisi hienoa keskustella asiasta. Ei sen sanojasta.  Hauskaa tässä kirjoituksessa on, että taidan puolustaa ihan eri asioita kuin Sanna Ukkola. Mutta se tekee maailmasta avaran.