Nyt moni postaa kuvia toimistoilta ja opiskelijat kampuksilta. Nyt palaamme osittain vanhaan, vaikka vain vuosi sitten nykäistiin pääsykokeet hetkessä verkkoon, luennot striimiin, seminaarit break out roomeihin ja sama työelämän puolella.
Ei ole niin kauan siitä, kun etäopiskelu ei ollut mitenkään mahdollista. Aikoinaan Aasiassa asuessa sain erityisluvan faksata!!!!!! kurssitehtävien vastauksia tiedottajakursseihin. Yliopistoilla ei Suomessa eikä kansainvälisesti ollut silloin puhettakaan sellaisesta käytännöstä. Töissäkin piti käydä paikan päällä ja leimata kortti.
Olemme sopeutuneet moniin muutoksiin. Osallistuin pari päivää sitten keskusteluun siitä, mitä me toivomme palatessamme ”normaaliin”.
Huomaan laitostuneeni kotiin, ja samaan aikaan kaipaan elävää yhteisöäni. On mahtavaa, että etätyö sujuu, etäkokoukset sujuvat ja kaikki on sujunut tällä välillä. Silti kasvokkain tapahtuvaa kontaktia ei korvaa mikään.
Ainakaan minä en osaa vielä määritellä sopivaa suhdetta erilaisille työskentelymuodoille. Muutos ottaa aina aikansa ja energiansa ja uskon sopivan mixin löytyvän. Sitä toivon, ettei vanha vaihtoehdottomuus enää koskaan palaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Moderoin aina pois asiattomat ja kiroilevat viestit.