Kallis elokuu - Harrastukset maksavat

Pakko oli kirjoittaa vielä toinenkin teksti.
Se on kuulkaa kallis kuukausi tämä elokuu. Tai viimeistään syyskuu.

Meillä on kolme lasta. Aina elokuussa alkavat uudet/vanhat harrastukset tai niiden kaudet. Poika ei onneksi pelaa lätkää vaan kohtuuhintaista pesäpalloa, mutta:

Viime vuonna musiikkiharrastuksiin ja niihin liittyviin hankintoihin käytettiin perheessämme ainakin 2 x kuukauden bruttopalkkani. Itse asiassa varmaan enemmän.
Näistä mainittakoon mm. soittotunnit ja laulutunnit, jotka maksavat 380 - 600 ekeä lukukaudelta/lapsi. Lisäksi nuotit, soitinten huollot, pianonviritykset, leirit jne unohtamatta esiintymisasuja.

Nuorimmaisen tanssi maksaa 226 ekeä lukukaudelta.Lisäksi vaatteet ja kuljetus, kun oman ryhmän tunti vaihdettiin keskustasta järjettömän paikkaan, Stadikalle.

Kuntosaliin tarvitaan lippuja. Ne on muutamia kymppejä/10 kertaa.Ja asuja kans.

Lisäksi tarvitaan uusia reppuja (kånkkeni tais maksaa 50 ekee/kpl), uusia sisä- ja ulkoliikuntavaatteita,  kouluvaatteita (poika kasvoi vuodessa 20 cm, kaikki män uusiks) ja kaikenlaista muuta pientä.

Äidinkin harrastukset maksaisivat: Siirtolapuutarhan vuosimaksu ja kengät, mutta niitä on onneksi vielä vanhoja. 

Tämän kaiken riemun keskellä esikoisen lapsilisä lakkasi juuri. Ymmärrän oikein hyvin valtion rahapulan, mutta en oikeasti ymmärrä sitä, että jos lapsilisää ylipäätään maksetaan (hyvä, että maksetaan), miksi se lakkautetaan juuri kulutuksen ollessa suurimmillaan.

Olenkin miettinyt, pitäisikö valtakunnassa ottaa käyttöön holtittomien lomailijoiden lyhennyksettömän heinäkuun ohella vielä sellainen joku elokuubonus, jolloin saisi vähän ylimääräistä selvitäkseen kaikista näistä etukäteen maksettavista sinänsä rakkaista ja tärkeistä harrastuksista.
 Taitaa olla turha toivo.

Itse olen jo siirtynyt työmatkapyöräilijäksi ja kaurapuuroon lounaalla aina kun mahdollista. Uusin käsilaukkuni on kohta jo vuoden vanha :-) Että uhrauksia on tehty. Eikö ole järkyttävää!