lauantai 3. syyskuuta 2016

Onks se väärin? Nukkuuko paha piispa teillä?

Kun olin lapsi, ei tullut mieleenkään, että tytöt rakastuisivat tyttöihin tai pojat poikiin. Sellaisesta ei syntynyt kokemusta. Yksi poika meidän lukiossamme taisi olla homo. Varmasti oli muitakin, mutta siitä en tiennyt mitään.
Vuosien mittaan olen kieränyt maailmaa ja tavannut paljon ihmisiä. Olen huomannut, että ihmisten sukupuoliset mieltymykset ovat kiinnostavia vain silloin, kun heitä harkitsee omaksi seurustelukumppaniksi tai puolisoksi. Muulloin hyvä tyyppi on hyvä ja vähemmän kiva on sitten sellainen, jonka kanssa ei niin paljon olla.

Joskus mietin myös, voisiko lapsi kasvaa tasapainoiseksi ihmiseksi, jos hänellä ei ole kotona isää tai äitiä. Elämänkokemus on näyttänyt, että ihmisille syntyy elämäntarinoita, jotka johtavat mitä erilaisimpiin perhekokoonpanoihin. Riippumatta siitä, minkälaisia vanhempia he ovat lapsilleen. Moni meistäkin, jotka olemme asuneet ihan yksin lasten kanssa on kyennyt antamaan paljon tukea ja lämpöä. Niin omat lapseni ainakin sanovat meillä käyneen.
En  siis osaa tuomita perheitäkään jonkin yhden asian perusteella. Enemmän vaikuttaa kokonaisuus: kyky rakastaa, kyky kannustaa, kyky rajoittaa, kyky kuunnella jne.




Nyt olen miettinyt, miksi suomalainen kirkko ei voi hyväksyä samaa sukupuolta olevia vanhempia. Tai pariskuntia. Oppi ja suhtautuminen moniin asioihin on kuitenkin muuttunut vuosien mittaan: Itsemurhan tehneitä siunataan. "Synnissä elävät" avoparit huolitaan kirkkoon. "Äpärät" hyväksytään seurakunnan toimintaan.
Kuitenkin piispat päättivät, etteivät toistaiseksi näe mahdollisena siunata samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Eivätkä suosittele sitten sellaista kantaa kirkolliskokouksellekaan. Kielsivät pappeja siunaamasta seurakuntalaisiaan.  Luulen, että pari piispaa on tällä hetkellä tuosta kaikesta hyvin pahoillaan, mutta virkansa vankeja.
Kylmyys on pelottavaa. En ole teologi, enkä kirkon tapoihin perehtynyt. Voitteko selittää minulle, miten siunaaminen vahingoittaisi ketään? Siis jos pappi siunaisi seurakuntalaisiaan heidän elämässään. Nukkuuko paha piispa sinun kotonasi ja vahtii moraaliasi?
Olen luullut, että armo olisi langennut meidän kaikkien osalle. Kuka ihminen on tarpeeksi viisas kiistääkseen hyvän muilta?

En enää niin paljon ihmettele kirkosta eroajia. Ja kun tarpeeksi moni lämmin ihminen lähtee, jäljelle jäävät nämä, joilla on oikeus tuomita, mutta ei sydäntä siunata.

Piispat voivat halutessaan viitoittaa tietä meille kaikille. Myös kirkolliskokoukselle. Se, että he valitsevat tämän kylmän suhtautumisen, on kapeakatseisen surullista. Kun laajakatseiset jättävät kirkon, jääkö jäljelle vain rakkaudetonta paheksuntaa ja ihmisen ohittamista?

Loppuun liitän Maija Vilkkumaan piisin, joka esitettiin tämän vuoden Pridessä (johon en ole ikinä osallistunut enkä varmaan mene ensi vuonnakaan) https://www.youtube.com/watch?v=Jco0BREYWe0

 

2 kommenttia:

  1. Samaa olen minäkin ajatellut. En vain laiskuuttani ole vielä eronnut kirkosta. Koko laitos ällöttää...

    VastaaPoista
  2. Hei, Sinikka
    Minusta kirkko tekee hienoa työtä tosi monella alueella. Arvostan sitä osaa kovasti. Mutta silti en osaa hyväksyä rakkaudetonta tuomitsemista. Se repii ihmisiä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!
Moderoin aina pois asiattomat ja kiroilevat viestit.