Tämä itsekehu ei ole itsekehu, vaan hämmentyneen ilon jakaminen.
Talossa, josta muutimme pois, on puolentoistasataa arvokasta osakehuoneistoa, muutamia yhtiön asuntoja ja sit parikymmentä liikehuoneistoa. Tulot vuokrista ja vastikkeesta pitkälti ylin puolen miljoonan. Siksi hankkeita on paljon, asunnoissa ja kiinteistössä sattuu ja tapahtuu. Lisäksi sijainti on vaativa ja asettaa omat haasteensa.
Vaikka taloyhtiöhommista puhutaan usein huvittuneesti, kiinteistönpito on vaativa juttu ja päätöksiä ja yhteistyökykyä tarvitaan. Sopivaa sekoitusta johtamista ja tilanantamista osaajille.
Niinpä puheenjohtajana ja hallituksessa tuli tehtyä kaikenlaista seitsemän vuoden aikana. Pidin tärkeänä katsoa asiaa yksittäisen osakkaan kannalta, jolla oli kiinni asunnossa jopa melkein pari miljoonaa. Ja myös siitä kulmasta, ettei yhden etu syö muita.
Kun muutimme pois, sain yllätyksekseni kolmelta naapurilta pullolliset hyvää shampanjaa, pari omakirjoittamaa kirjaa ja monia kiitoksia työstäni. Itselle jäi ikävä isännöitsijän kanssa jo tottumukseksi käyneitä säännöllisiä puheluita.
Mutta ei siinä kaikki. Kiinteistöhuollon tj.!!! mailasi tosi kauniin lausunnon siitä, miten asiat ovat hoituneet. Se on kantanut mua viimeisen kuukauden. Tänään keksin ohikulkiessa, että ehdin palauttaa viisi iLogia huollon toimistoon. Siellä toimistopäällikkörouva, jonka kanssa olemme paljon viestitelleet pj-aikanani sanoi, että kyllähän se tuntuu kun on ollut niin hyvä yhteistyö.
Antoi lopuksi minua varten varatun viinipullon.
Olin ihmeissäni ja iloinen. Hallitustyöskentelyssä on ollut kiviset vaiheensa, mutta nyt ajattelen, että olen oppinut tosi paljon ja onnistunut johtamisessa.
Aika paljon tällaiselta hävettävältä tädiltä.
Kiitos ja anteeks lukijoille.
