sunnuntai 31. joulukuuta 2023

Tervetuloa vuosi 2024

 

Tervetuloa vuosi 2024. Odotan sinua mielenkiinnolla. Viime vuosi 2023 lopetti edeltäneiden 6 vuoden vaativan kauden ja on hienoa, että se on takana. Mahtui siihen hyvääkin, kuten perheen yhteys ja vaikka MBA-tutkintoni. Miehelleni kiitos kantamisesta ja kestämisestä.
 
2023 oli sitten uuden rakentamista. Kodin remppaa reilut 4 kk, selän remppaa ja toipuminen, joka paransi kaikkea kehossa. Pojan maisterintutkinto, tyttären maisterintutkinto ja uudet työt. Nuorimmaisen kasvu ja ilo elämästä hänen kanssaan. Puoliso. Äidin uusi elämä taas kerran yli 90 vuoden kunnioitettavassa iässä.

 
 
Ilon ja ennen kaikkea vanhan hullun ja innokkaan, aikaansaavan Santun nousu tilaa saatuaan. Jännä tunne kun tapaa vanhan tutun, hieman ambivalentin todellisen olemuksensa. Sitä odottaa tulevaa, mitä kaikkea minä olinkaan ennen ja mitä kaikkea tulen vielä olemaan ja tekemään. Vaikka maailma kuplii ja itse on hippunen keitoksessa, 
 
Kaikkea hyvää teille kaikille tulevaan. Elämässä on aina nousuja ja laskuja, huomenna ei aina ole paremmin, mutta siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. Ystävät ovat tarpeeen aina.

torstai 30. marraskuuta 2023

Elinympäristöni ja minä kukoistamme?

 

Taas on kyllä kiinnostavaa! Kuulin siitä, miten ihminen saa elinympäristöstään voimaa. Aallon maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä kertoi tänään hyvinvointia edistävän kaupungin salaisuuksista.
 
Jokaisella on elinpiiri kodin ympärillä, mutta yksilöllinen elinpiiri ja sen muoto on hyvinkin erilainen meillä jokaisella. Kukin kukoistaa omien tarpeittensa mukaan. Usein kaipaamme selkeää ympäristöä, joka on omamme, jossa osaamme ja haluamme toimia. 

Millaiselle ympäristölle me jokainen arjessamme altistumme? Missä voimme ikääntyä aktiivisesti, missä voimme hyvin? Osaammeko tunnistaa oman hyvinvointimme rakentajia?
 
Elinpiirejä voi olla yksi-, kaksi- tai elämämme piirit voivat olla moninapaisia. Yllättävää kyllä, yksinapaisuus oli parasta terveydellemme. Saavutettavuus oli hyvää tekevä piirre.
 
On jännää, että tiivis kaupunki edistää aktiivista arkiliikkumista ja terveyden kokemusta, mutta sitten taas vihreyden saatavuus tuotti hyvinvointia. Olen itse valinnut juuri tuon kaltaisen tavan elää. Asun Suomen tiiveimmällä alueella, liikun töihin metrolla (väljään) Otaniemeen ja vapaa-aikaa vietän paljon maaseututaajamassa, luonnon keskellä.
 
Kaikenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä tällainen nostaa. Miten tunnistamme oman elämänpiirimme tarjoamat hyödyt, voisimmeko tehdä valintoja, jotka saisivat meidät vahvemmin kukoistamaan?


 
Tilaisuus oli muuten Metropoliareena, Helsingin seudun Kauppakamarin hieno kokonaisuus.