Kaikki osasta sitä, mitä olen nähnyt elämäni aikana

Uudistuminen, muutos, kehitys. Niitä on jokainen yli 15 vuotta elänyt nähnyt konkreettisesti elämässään. Meidän aivomme ovat monien kymmenien tuhansien vuosien kehityksen tulosta. Niiden työn tuotoksena teollisuus alkoi todella kehittyä satakunta vuotta sitten. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut elinaikanani?

Kehityksen nopeus on näkynyt vaikkapa lapsuudenkodissani. 50-luvun lopulla syntyneet sisarukseni elivät kaupunkikodissa, jossa kylmäsäilytys hoidettiin kellarissa. Oma lapsuuteni oli erilainen: melkoisen yltäkylläinen pakastimineen, väritelkkareineen, tv-peleineen, moottorikelkkoineen ja ulkomaanmatkoineen. 

Neljäkymmentä vuotta sitten, kun olin pieni, kenkäpuhelinvitsit kukoistivat - vain suureellisempi väki asennutti kotiin toisenkin lankapuhelinkoneen. Pelle Peloton rakensi koneen, jolla oli vastaus kaikkeen. Se oli huima ajatus. Nykyään sellaista kutsutaan Googleksi.
Sisareni osti vuonna 1973 pienen kasettinauhurin. Se oli mullistava vapaudentuoja. Minun aikanani perheeseen ilmestyivät stereot, kaksoiskasettidekit ja lopulta cd-soittimet. Nuorimmaiseni käytti jo ennen kouluaikaa netin musiikkipalveluja.  

80- ja 90-lukujen taitteessa lähetin ensimmäisen sähköpostini. Sitten tulivat kännykät, tekstarit ja internetin nousu. Vuosituhannen vaihteessa asuin Thaimaassa ja Singaporessa. Netti oli käytössä, muttei vielä eloisa. Digikuvia otettiin ja niitä oli ylellistä lähettää Suomeen vaikkapa isovanhempien nähtäväksi. 

Elämämme osat kuluvat vuorollaan loppuun. Se, miten paljon olemme kaikki kohdanneet uutta elämämme aikana, on uskomatonta. Tällaisen määrän muutoksia tekeminen muutamassa vuosikymmenessä: se on ollut valtava, uskomaton, käsittämätön harppaus.

Se myös vaatii paljon: Lapsena kävin katsomassa Imatran valjastettua koskea. Tuon ajan jälkeen energiantuotantoon ja toisaalta kulutukseen on investoitu huimia rahasummia, mutta myös runsaasti huippututkimusta ja –teknologiaa.
Itse luulen, että energia tulee olemaan yksi maailmaamme eniten mullistavista asioista. Sen tuotanto, päästöt, saatavuus jokapäiväiseen elämään, valmiutemme olla vastuullisia kuluttajia. Jos ihmiskunnalla olisi tarpeeksi aikaa, energiantarpeemme täyttäminen, sen tuotannon uudistaminen ei olisi mahdotonta. Nyt olemme vaiheessa, jossa olemme naimisissa vastenmielisen, mutta välttämättömän; ikuisen mutta päästöiltään vähäisen ydinvoiman kanssa. Fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen tarvittavaa määrä energiaa on käytössämme vasta vuosikymmenien kuluttua.

Elämä voi muuttua. Ja on jo muuttunut. Kiina, Intia, mitä näitä onkaan... mutta siitä toisella kertaa.