Ruokaa marketista, mutta aikaa jos olisi, olisin luomu- ja lähiruokailija.

Asun niin, että voin tehdä valinnan, millaista ruokaa ja mistä ostan. Tosin nykyään mieheni tekee paljon niitä päätöksiä.
Kiireinen perheenäiti, varsinkin silloin kun olin yksinhuoltajana, haluaa kaiken samasta paikasta. Helsingin keskustassa asuvana pidän itseäni kyllä aika hassuna kun käyn ruokakaupassa keskustan ulkopuolella, mutta jos ostaa noin 30-35 kg ostoksia, niiden kantaminen ei onnistu. Ja vaikka käyttäisi sellaista "mummojen ostoskärryä", ongelmaksi muodostuu se, ettei keskustassa ole totuttu suuriin ostoksiin. Viereisellä paikalla ehtii olla 3 - 4 asiaksta pakkaamassa neljää ostostaan sillä aikaa kun minä pakkaan 8 maitoa, 3 tuoremehua, kilotolkulla erilaisia hedelmiä, kananmunia, leipiä, muroja, ryynejä ja makkarooooooneja lasten tarpeisiin. Ja sit kaikki katsovat paheksuen tukkeena olijaa.

Käytin pitkään  K-Citymarketteja ja olin aika tyytyväinen. Lisäksi käytin erinomaista, kauppiasvetoista K-supermarkettia. Homma hoitui. Pienet ostokset tein sitten kivijalkakaupoissa. Muutin sitten S-marketin lähelle ja niinpä perheen ostokset siirtyivät sinne, Prismaan ja ABC-huoltamoille.

Olen kuitenkin tuntenut tästä huonoa omatuntoa. Uskon yrittäjyyteen, vähemmän aikaa säilöttyyn ja joltain maistuvaan kurkkuun ja - miksei - myös luomuun. Yritin palata K-kauppojen asiakkaaksi noissa bulkkikamoissa ja vähän muissakin. Luomua ei tunnu sieltä kuitenkaan saavan. Ei ainakaan Ruoholahdesta, joka olisi työmatkani varrella.

Sen sijaan olen kovasti ihastunut Hakaniemen halliin, josta saa hyvää lihaa, ihanaa kalaa, joka on oikeasti tuoretta eikä mitää paketissa lilluvaa harmaantunutta ja erinomaisia perunoita, porkkanoita, mitä vaan. Ongelmana on vain se, että sinne pitää mennä. Sama koskee vaikka Anton ja Antonia, jota ihastuttavampaa ruoanostopaikkaa on vaikea löytää.

Miten sitä ehtisi työpäivän päälle sekä auttaa läksyissä, viedä ja hakea harrastuksista, liikkua itse, laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, tavata ikääntyviä ja rakkaita vanhempiaan ja ehkä joskus pikaisesti ystäviäkin, jos lisäksi käyttää aikaa useassa kaupassa juoksemiseen niiden päivittäisten kolmen maitolitran, ruisleipäpaketin ja muiden välttämättömyyksien ohella. En minä vaan tiedä. Mutta olis kiva tietää.