perjantai 20. kesäkuuta 2014

Juhannus stadissa sopii hesalaistuneelle

Nuorena tuli vaihe, jolloin ymmärsin, että juhannus on paras kun sen viettää rakkaiden kanssa.

Kavereiden kans pystyi häiläämään muutenkin, mutta minä suuntasin äidin ja isän kanssa Saimaan saariin ja purjehtimaan.

Nyt muutama juhannus on mennyt Helsingissä. Siirtolapuutarhan kätköissä omalla pihalla on mukava grillata ja nauttia sukupolvien yhdessäolosta. Vanhempani ovat yli 80-vuotiaita, ja on kiva viettää juhannus yhdessä. Oman puutarhani väki järjestää talkoilla juhannusjuhlat, mutta oma valintani on panostus perheeseen, nautinto vanhempien kera. Vanhat eivät enää jaksa osallistua tapahtumaan ja siksi näin. 

Tänä vuonna oli kylmää ja satoi juhannuksen ajan. Niinpä olimmekin vanhempieni kotona juhlimassa. En olisi voinut nuorena kuvitellakaan, ettei juhannuksena palella nuotiolla ja hyttyset olisivat kaukana. Silti tavoitimme jotain ihanaa juhannuksesta. Koivuinen liina, kynttilöistä koottu kokko, parvekkeella grillatut herkut ja lippulaulu yhteislauluna - siitä se juhannus koostui.

Illalla kaupungin läpi kävely oli mukava: väkeä oli liikkellä asiallisella asenteella. Hakaniemen rannassa paloi kokko.
Ihan hyvä juhannus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Moderoin aina pois asiattomat ja kiroilevat viestit.