Siirtolamökissä on sellainen etu, että vieraat saapuvat sinne itse. Joskus pyörällä, joskus taksilla, joskus bussilla tai ratikalla ja joskus omalla autollakin. Saapuminen on helppoa ja nopeaa.
Olen aiemmin omistanut parikin mökkiä vain puolen tunnin päässä
Helsingin keskustasta, mutta niiden etäisyys, ainakin henkinen sellainen
tuntui olevan monelle paljon suurempi. Tuntuu, että ihmisten on hirveän paljon helpompi tulla kun he ovat liikkuessaan itsenäisiä ja kokevat olevansa kaupunkikylässä. Voidaan järjestää mukava yhteinen hetki "luonnon helmassa" ilman hirveää majoittautumis-, lakana- ja hymistelytouhua. Itse olen menossa taas parillekin mökille kylään. Se on mukavaa nähdä tuttuja, mutta kyllä aina miettii etukäteen, että mihinköhän päänsä kallistaa seuraavana yönä. Mitkäköhän ovat mökin vakiintuneet tavat, millainen on hyyskä ja osaakohan sitä sopeutua toisten elämänrytmiin "rentouttavalla vierailulla".
On ollut ihaniakin vierailuja, joissa pientä salaista kateutta tuntien olen saapunut toisten paratiisiin ja majoittunut vierastiloihin, joista ei halua lähteä ollenkaan. Isäntäväki on ottanut rauhallisesti ja kesäpäivien vietto on soljunut mökillä ja kenties lähiseudun kulttuurikohteissa ihanasti.
Vieraana pyrin aina miettimään, miten minusta olisi vain kohtuullisesti haittaa. Mietin myös sitä, että molempien, meidän vieraiden ja isäntien kesäloman vähät päivät kuluvat tapaamisen myötä ja hupenevat käsiin. Siksi on tärkeää, että kaikilla on hyvä olla.
Ja tärkeää on myös muistaa ihailla vierailukohdetta ja sen puutarhaa sekä niitä sankarillisia suorituksia, joihin isäntäväki on venynyt paikkoja laitellessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Moderoin aina pois asiattomat ja kiroilevat viestit.